Päätin aloittaa tämän blogin, koska haluan jakaa omia kokemuksiani henkiseltä tieltäni muiden kulkijoiden kanssa. Oma tieni on ollut mutkainen ja raskas. Sitä se on edelleen.
Kun havahtuu omaan persoonalliseen surkeuteensa ihmisenä sitä yrittää olla vihamaatta itseään ja koettaa myös säilyttää merkitysen henkisessä Työssä. Se ei ole helppoa kun tahtoo antaa itsestään vain sen parhaan ja hyvän ihmisille ympärillään. Kun tahtoo sydämestään olla hyvä, sekä myötätuntoinen ihminen se on jatkuvaa ponnistusta kohti rakkaudellisuutta.
Pyrkijä on kuin malja. Hänen täytyy aina koettaa löytää sisäinen rakkauden lähteensä yhä uudestaan ja uudestaan jakaakseen siitä kanssa ihmisille. Jos vesi maljassa samenee ja katkeruus tai viha täyttävät mielen joutuu ihminen epätasapainoon itsensä kanssa ja kadottaa yhteyden sisäiseen lähteeseensä. Jotta lähteen voi löytää se vaatii meditaatiota eli ja ajatuksissa, sekä tunteissa puhdistumista. Silloin kun ihminen on puhtaassa tilassa elää hän tässä hetkessä kaikesta turhasta irtipäästäen.
Henkisen työn tekijälle elämä on siis jatkuvaa mielen harjoittamista jotta tämä voisi parhaansa mukaan toimia ylemmän kolminaisuutensa eli henkisen minuutensa kanavana. Kaikki tämä hereillä olo tapahtuu viellä jokapäiväisen kaoottisen arkisen elämän keskellä joten ei ole ihme, että oman sisäisen lähteen helposti kadottaa. Nykyään tälläinen mielenharjoittaminen ei enää vaadi vetäytymistä luostariin tai salaiseen mysteeri oppikouluun. Henkiseen yhteisöön kuuluminen kuitenkin on hyvä tukisatama ja avun lähde varmasti monelle.
Aion tässä blogissa tuoda esiin asioita mitkä minua mietityttävät tässä prosessissa, mitkä ovat ongelmiani ja mitkä henkiset aiheet herättävät kiinnostukseni. Toivon, että lukijat myös tulevat rohkeasti kommentoimaan ja kertomaan omista pohdinnoistaan, sekä kokemuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti